Ilmanvaihtokone pysähtyi sunnuntai-iltana tunniksi ja ohjauspaneeli vilkutti vihreää valoa kertoen lämmöntalteenoton kennon jäätymisestä. Onneksi LVI Lipsosen asentaja oli tulossa jo maanantaiaamuna, joten saimme tuloilman esilämmittimen paikoilleen ja sulattamaan kennoa. Vallox 1000 -lämmitin on yksinkertainen laatikko, jossa on suodatin ja sähkövastus. Suodatinta ei onneksi tarvitse vaihtaa yhtä usein, kuin iv-koneen suodattimia. Riittää, kun pesee sen haalealla vedellä kerran vuodessa. Lämmittimen asennukseen meni vajaa kaksi tuntia.
Sähkömiehen pitäisi vielä tulla kytkemään erillinen termostaatti lämmittimen virtajohtoon. Toistaiseksi laitoimme lämmittimen saunan kuituvalojen pistorasiaan, joten sen saa pois päältä saunan valokatkaisijalla. Termostaatin anturi on tuloilmakanavan putkessa heti iv-koneen jälkeen, joten esilämmittimen teho säätyy sen mukaan kuinka lämmintä ilmaa taloon virtaa. Lämmittimessä on myös sisäänrakennettu rajoitustermostaatti, joka kytkee lämmittimen pois päältä mikäli lämpötila sen sisällä nousee yli asetetun arvon.
 |
| Lämmitin mahtui juuri ja juuri ulkoa tulevan putken suoralle osalle. Katon tekeminen tekniseen tilaan muuttui mahdottomasta vielä mahdottomammaksi. Oikeassa laidassa näkyy vielä kytkemätön termostaatti, josta lähtee anturi tuloilmakanavan putkeen. |
 |
| Ulkoa tuleva putki ei ole kovin pitkä ja suora matkaa ei ole kovin pitkälti, joten lämmittimelle oli vain yksi mahdollinen paikka. |
 |
| Mikäli vastuksen lämpötila nousee yli 90 asteeseen, laukeaa rajoitin. Rajoittimen saa palautettuas painamalla lämmittimen kannessa olevaa mustaa nappia. Kannessa näkyvät tekniset tiedot ei laitteessa on 1000W vastus. |
 |
| Lämmittimen kotelon oikeassa laidassa on karkeasuodatin, joka tulee ulos vetämällä. |
 |
| Lämmittimen vastus ja muut sähköosat saa vedettyä kotelosta pois, kun avaa päällä olevat kaksi kiinnikettä. Rajoitustermostaatin arvo säädetään keskellä alhaalla olevaa vipua kääntämällä. Ohjetarrassa näkyvät valittavissa olevat arvot. Säädin arvon minimiin eli 0 asteeseen, koska lämmitintä ei tarvita, kuin vasta n. -10 asteen pakkasessa. Varsinaisella termostaatilla saa sitten säädettyä vastuksen tehoa hieman tarkemmin. |
Tekstit
Oliko esilämmittimestä hyötyä?
VastaaPoistaMeillä sama iv-kone ja alkaa käämit palaa. Kenno lähes umpijäässä valoanturiohjauksesta huolimatta. Juuri sulatin vehkeen auton sisätilalämppärillä, vaihdoin suodattimet, pesin ja kuivasin kennon. Taishan tuo 7 minuuttia pysyä käynnissä ennen kun tulopuoli pysähty. Ei taida muuta apua olla kuin hommata tuo lämmitin. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat asetukset vehkeestä käyty läpi.
Pakkanen käynyt parhaimmillaan -28 asteessa ja lämmittimen kanssa kenno täysin sula. Suosittelen. Kun sisäisen termostaatin käänsi nollalle, niin ei ihan pikkupakkasilla mene päälle. Täällä on lämmitin edullisesti, postikulut 0e:
VastaaPoistahttp://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=2085
Valoanturiohjaus on aika voimaton, jos mistään ei saa lämpöä sinne kennolle.
Kiitos paljon tiedoista.
VastaaPoistaHankintaan menee heti ensi viikolla. Pitänee konsultoida iv-miestä ja kirvesmiestä asennuksen suhteen. Lämmitin tulee aika vaikeakulkuiseen yläpohjaan, kun kone on vaatehuoneessa kattoasennuksella.
Liekkö tuota lämmitintä pitää asennuksen jälkeen muuten räpeltää jos asetukset saa heti kohdalleen vai riittääkö vain suodattimen vaihtaminen?
Jos oikein käsitin niin varsinaisen ohjaavan termostaatin saa sähkömies asennettua esim. meillä iv-koneen kanssa samaan vaatehuoneeseen jos virrat saa vedettyä sieltä?
Vakionahan tämä vehje pitäisi Suomessa myytävissä koneissa olla. Myyjät ja valmistajakin pääsisivät helpommalla ja saisivat katettakin vähän enemmän. Käyttäjiltä ei menisi hermot ja talokin voisi paremmin. Välillisesti rahaakin tässä jo kirjaimellisesti palanut taivaan tuuliin, kun puuta palanut kuutio/viikko. Jäähtyy talo hetkessä ku lämpö ei kierrä ja menee vaan poiston kanssa pihalle. Ikkunatkin jäässä, ei siinä mitään, kauniitahan nuo kuviot ikkunassa ovat:)
Ei tarvitse muuta huoltoa, kuin suodattimen pesun ja joskus vaihtamisen. Eli sen verran tilaa pitää lämmittimen vieressä olla, että mahtuu vetämään sisuskalut ulos.
PoistaVarsinainen termostaatti myydään lisävarusteena (n. 90e) ja sähkömies kytkee sen ohjaamaan lämmittimen pistorasiaa. Pitäisi onnistua niin, että asentaa termostaatin vaatehuoneeseen ja vetää siitä sähköjohdon pistorasialle lämmittimen viereen. Termostaatista pitää vetää myös anturi kennon jälkeiseen tuloilmakanavaan (meillä putken ulkopuolella).
Pitäisi tosiaan olla vakiona iv-koneen mukana. Olisi mielenkiintoista tietää toimiiko tämä iv-kone kenelläkään talvella ilman lämmitintä. Ei tuota niinkään voi käyttää, että kenno on umpijäässä, iv-kone menee 1-teholle ja ilmaa ei kulje kennon läpi ollekaan. Mitenköhän jäätymisongelmat on ratkaistu muiden valmistajien laitteissa?
Harmittaa, kun en älynnyt laitatuttaa lämmitintä samalla, kun putket vedettiin. Asennustyö olisi mennyt ihan samalla vaivalla. Nyt piti maksaa putken katkaisusta ja laatikon sovittamisesta siihen väliin. Matka-aikoineen piti maksaa 3 tunnin työstä, km-korvaukset ja ylimääräinen kanavaliitin.
Joo bongasin tuon termostaatin tuolta samasta kaupasta. No ei meillekään iv-mies asiasta oikein mitään maininnut, että olisi voinut jo valmiiksi tuon lämmittimen asentaa. Joulun alla pyysin mittaamaan paineet, kun oli epäilystä, että on ylipaineinen talo niin ohimennen mainitsi jotain esilämmityksestä pätkimisen vuoksi. Silloin oli tosin n. -2 astetta ja ei tuntunut ongelmalta.
VastaaPoistaEi tuo kone voi toimia kenelläkään -15 kovemmalla puolella. Nyt parin viikon sisään tullut netistä etsittyä tietoa ja tuo huurtumis/jäätymisongelma tuntuu olevan esillä monella foorumilla kyseisellä koneella varustetuissa taloissa. Moni ei varmaan kiinnitä huomiota tai tyytyvät tilanteeseen.
Entisessä talossa oli valloxin vastaava kone (eli ei pyöriväkennoinen) ja kyllä sekin alkoin pätkimään näillä >-20 asteilla, mutta se hetken sulatteli ja pyöri sen jälkeen useamman tunnin. Tiedä sitten millä tavalla hoiti sulatuksen ja oliko jo vakiona jotain parempaa kuin tuossa Ilton koneessa.
Jos tulopuoli on seis kuukauden tai pari vuodesta niin uskoisin, että kosteutta tulee tai jää sellaisiin paikkoihin missä se ei ole suotavaa. Esim. nyt huolestuttaa saunomisen jälkeinen kosteus, kun ei tuo poistokaan tunnu kovin voimakasta olevan pesutiloissa sulattelun aikana, eli 23h 57min vuorokaudesta.
No tästä taas vähän viisastui ja jos tulee vielä joku tönö rakennettua niin iv-asia on isommassa roolissa kun näissä edellisissä taloissa. Onko se sitten pyörivä kone kosteusongelmineen vai tälläinen ratkaisu esilämmittimineen vai jotain muuta omine ongelmineen.
Kiitos myös hyvästä rakennusblogista. Oma aikansa ja vaiva menee tälläisenkin pitoon, kun olisi varmaan muutakin tekemistä. Näistä on huomattava apu rakentaville ja näköjään jo rakentaneillekin ihmisille vaikka eivät kommentoisivatkaan mitään.